Valonpisaroita (Vain Elämää Kausi 9)

Annan silmä katsoo sokeana yli maan
Hyvä tässä kun mä hänet tänään syliin saan
Ollu koira tossa, kymppitonni vee
Siinä jolkotellu vieres pihtipolvineen
Ja meil on tuli takas, eteinen etelään
Pohja pohjosessa lasta mennään tekemään
Kirves kehdon alla kolmannesta tulee poika
Silmä vinkkelissä valonpisaroita
Bantu kylvää omat mansikat mantuun
Tervetulkaa se tulematta sammuu
Toivotan terveeks, vuodeks tulevaks
Pakkasia perkeleen perseestä purevaks
Ei voita voimasanat verbit saa herkistyy
Taivaanmerkit kysymys ja huuto ei oo Erkin syy
Turha heristellä viisareita noita
Kukin ollaan hiukkasia, valonpisaroita
Valonpisaroita, vasten pimeää
Meille putoaa, valonpisaroita
Valonpisaroita , kun toivo häviää
Meille putoaa, valonpisaroita
Vesi on vettä, selvää itsestään
Ei oo viiva ehjä ilman jokaista pistettään
Tuskin täydellistä, mut silti täynnä
Jumala on jäynä, jumissa ku käkikello
Soi vastaus ilmeinen juustonen sello
Donatello, Venus, universaalia musaa
Pihvin väliin voita, vihapiirakoita
Älä niitä kanna, vaa valonpisaroita
Ja kuistin alla helppo heinä kasvaa
Ratamo matsaa pintahaavaa vastaan
Siinä hetki pieni, joka kristalliksi kuivuu
Ahdistus ja pelko ne jo unholassa uinuu
Ei huolen antaa kannata tääl painaa pikku päätä
Liekki on nii lyhyt leposijat ikijäätä
Annan silmä katsoo kun sun sävelen mä soitan
Tehään me se rakkaus, valonpisaroita
Valonpisaroita, vasten pimeää
Meille putoaa, valonpisaroita
Valonpisaroita, kun toivo häviää
Meille putoaa, valonpisaroita